Luonto

Suhteeni luontoon vahvistuu päivä päivältä. Joka päivä on päästävä ulos hengittämään raikasta ilmaa. On onni asua lähellä metsää ja vettä. Järvi alkaa takapihalta ja sen ympäristössä kulkee peuroja, jäniksiä ja fasaaneja.

Luonto tarjoaa myös valtavan inspiraation valokuvausharrastukselleni. Se malttaa pysyä aloillaan, eikä häpeile itseään. Kaikki luonnossa saa olla sellaista kun on. Puu saa kasvaa kieroon ja tehdä niin monta käppyrää oksaa, kun tahtoo. Eikä kukaan sitä siitä pilkkaa tai halveksi. Ihminenkin ymmärtää miksi puun on täytynyt tehdä se mutka runkoonsa päästäkseen osalliseksi auringon valosta. Kunpa mekin osaisimme katsoa toisiamme niin! Emme voi tietää toisen tarinaa ja sitä minkälaista polkua hän on joutunut kulkemaan tullakseen sellaiseksi kun nyt on.

Luonnon kuvaaminen auttaa pääsemään yli talvista, jotka muuten ovat niin kovin synkkiä. Jäätyneestäkin luonnosta pystyy löytämään kauneutta vaikka miltei kaikki metsässä nukkuu. Luonto ei ole minulle mikään itsestäänselvyys.

Kaipaan vihreyttä, ja sitä suurta määrää puhdasta happea. ja etenkin virtaavia vesiä.

Kun esikoiseni oli 5-vuotias, olimme tavanomaisella metsäretkellämme lähimetsässä. Kalliolla oli paikka, jossa oli juhlittu edellisiltana. Roskat oli jätetty luontoon. Esikoiseni oli tästä järkyttynyt. " Miksi ihmiset jättää roskia luontoon?! Eikö ne tajua, että täällä tehdään meille HAPPEA?!"

Niinpä. Emmekö me tajua, että ilman metsiä ja kasveja meille ei kukaan tee happea. Elinehtoamme.

 Silti jatkamme luonnon saastuttamista jopa niin, että emme vie edes omia roskiamme sinne minne ne kuuluvat.

Synnittömiä emme mekään tässä asiassa ole. Kerran talvessa on lennettävä aurinkoon.

Atlantin rannalla sielumme lepää. Valtameren huumaavaan kauneuteen jää koukkuun. En ole missään nähnyt kauniimpaa turkoosin sävyä. Aaltojen pauhu rantaan rauhoittaa hengityksen kulkemaan sen tahtiin. Kun varpaansa upottaa rantahiekkaan, se hieroo arjen murheet pois.

Rakkaat lähimmäiset ja metsät pitävät meidät silti Suomessa, vaikka ekologisempaa toki olisi jäädä pysyvästi Kanarian saarille asumaan.